Löysitkö etsimäsi

2 Seuran hyvä hallinto ja talous

Seura on yleishyödyllinen aatteellinen yhdistys, jonka tehtävä on kirjattuna seuran säännöissä. Seura toteuttaa tehtäväänsä ensisijaisesti jäsenilleen, jotka käyttävät ylintä päätösvaltaa seuran kokouksissa. Kokousedustajat mm. valitsevat hallituksen/johtokunnan, joka toteuttaa jäsenistön edustajana seuran kokouksessa hyväksyttyä toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä huolehtii seuran omaisuudesta.

Laadukas seuratoiminta ja toiminnan kehittäminen edellyttävät nykytilan tiedostamista, suuntautumista tulevaisuuteen ja kaikkien seuratoimijoiden pitkäaikaista sitoutumista seuran tavoitteisiin, tukijoihin, yhteistyökumppaneihin sekä ympäröivään yhteiskuntaan.

Kansainvälisen jalkapalloperheen jäsenenä seuratoiminnassa on sitouduttava lajin kansainvälisiin ja kansallisiin toimintaperiaatteisiin ja sääntöihin. Seuratoiminnan tavoitteisiin sisältyy myös toiminnan eettisyys, sen turvallisuus ja terveellisyys sekä mm. samanarvoisuus, ympäristöhaittojen syntymisen ja luonnonvarojen tuhlauksen estäminen.

Yhdistyslaki ja seuran säännöt

Seuran tulee toiminnassaan noudattaa kaikkia lakeja ja asetuksia. Rekisteröidyn seuran säännöt tulee olla Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymät. Seuran säännöt määrittelevät toiminnan raamit ja ne tulee pitää muuttuvassa toimintaympäristössä jatkuvasti ajan tasalla. Seuran sääntöjen tulee olla esillä seuran internetsivuilla.

Seuran toiminnan tarkoitus

Seuran tulee toteuttaa sen säännöissä määriteltyä tarkoitusta. Toimintaa ohjataan määritellyillä arvoilla, visiolla (”unelma”), missiolla (toiminta-ajatus), strategialla sekä niistä johdetuilla toimintaperiaatteilla. Seuralla voi olla toimintaa jokaiselle, harrastetoiminnasta kilpaurheiluun.

Seuralla tulee olla säännöllisesti päivitettävä seuratoiminnan opas, josta selviää seuran toiminta kaikille toimijoille.

Seuratoiminnan arviointi ja kehitys

Seuran tulee arvioida toimintaansa säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Seuran kehittämistyöhön tulisi osallistua mahdollisimman suuri määrä seuran toimijoita. Tarvittaessa piirit ja Palloliitto tarjoavat apua seuran kehittämistyöhön. Hyödyllisiä materiaaleja avuksi seuran johtamiseen ja kehittämiseen on koottu Seuraohjelma- portaaliin (www.palloliitto.fi/seuraohjelma).

Kolmen – viiden vuoden kehittämissuunnitelma ohjaa seuratoiminnan vuotuista toiminta- ja taloussuunnittelua päämäärätietoiseksi. Erityisesti kenttä- ja halliolosuhteiden kehittäminen vaatii usein useamman vuoden pitkäjänteistä suunniteltua olosuhdetyötä.

Seuran toimihenkilöiden vastuut ja velvollisuudet

Päätöksenteon kannalta on tärkeää, että seuran toimihenkilöiden tehtävät, toiminnalliset vastuut ja velvollisuudet ovat selkeästi määritelty ja näkyvät organisaatiokaaviossa sekä pysty- että vaakasuunnassa. Organisaatiokaaviolla kuvataan seuran eri ryhmien asema ja suhde toisiinsa. Organisaatiokaavio antaa seuran toimijoille ja sidosryhmille kuvan seuratoiminnan kokonaisuudesta. Organisaatiokaaviota käytetään sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä ja sen on oltava riittävän selkeä ja yksinkertainen seuratoiminnan kannalta keskeisten tehtävien ja toimivaltasuhteiden selvittämiseksi.

Vastuualueiden määrittämisellä luodaan raamit seuratoimijoiden päivittäiselle toiminnalle. Selkeät ja päivitetyt tehtävänkuvaukset ehkäisevät mahdollisia epäselvyyksiä ja päällekkäisyyksiä sekä tukevat seuratoiminnan jatkuvuutta seuratoimijoiden vaihtuessa.

Seuran toimihenkilöitä ovat esimerkiksi:

• Hallituksen jäsenet
• Puheenjohtaja
• Sihteeri
• Urheilutoimenjohtaja / toiminnanjohtaja
• Valmennus- / junioripäällikkö
• Markkinointipäällikkö
• Tiedotuspäällikkö

Seuran taloudenhoito ja kirjanpito

Seuran taloutta on hoidettava vastuullisesti. Kaikki seuran varat, velat ja omaisuus ovat viimekädessä hallituksen vastuulla. Yhdistystoiminta on edelleen pääosin vapaaehtoista työtä, jota tehdään yleensä pääosin ilman palkkaa. Käytännön rahaliikennettä ja taloutta tilikauden aikana hoitavat hallituksen jäsenet, nimetyt seuran toimihenkilöt sekä hallituksen hyväksymät joukkueiden vastuuhenkilöt.

Hallitus tekee vuosikokoukselle esityksen seuraavan toimikauden talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta. Talousarvion on perustuttava toimintasuunnitelmaan ja sen tulee sisältää myös kaikkien joukkueiden tulot ja menot, joita toiminnasta oletetaan syntyvän. Kaikki yhdistyksen tulot ja menot on merkittävä kirjanpitoon. Kaikki tositteet täytyy säilyttää alkuperäisinä kirjanpitoa ja tilintarkastajia varten.

Yhdistyksellä on käytössään pankkitili (tai pankkitilejä), jota saavat käyttää yhdistyksen nimenkirjoittajat tai hallituksen päätöksellä erikseen nimetyt henkilöt. Kun toimintavuosi päättyy, yhdistys tekee tilinpäätöksen.
Hallitus ja tilintarkastajat tarkastavat sen oikeellisuuden. Tilinpäätöksen osat ovat tuloslaskelma ja tase. Vuosikokous käsittelee tilinpäätöksen ja päättää sen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä asianosaisille.

Seuran viestintä

Tiedotuksen merkitys kasvaa uusien tiedotuskanavien myötä, kuten myös vastuut. Seuratoiminnassa tarvitaan koko seuraa ja sen joukkueita koskeva tiedotusohjeisto (seuraviestintäopas). Oppaan tulee sisältää ohjeistukset ja edellytykset kaikkien nykyaikaisten viestimien käytöstä (internet, sosiaalinen media, sähköposti, mobiiliviestintä jne.). Tavoitteellisella seuralla tulee olla kirjallinen ”Tervetuloa seuraan” -opas jaettavaksi kaikille uusille seuratoimintaan mukaan tuleville henkilöille.

Sisäiseen viestintään kuuluu seuran tavoitteiden toteutukseen suoraan tai epäsuoraan liittyvien tietojen tai ohjeiden antaminen, välittäminen ja vastaanottaminen. Ulkoista viestintää tehdään vanhempien, sponsoreiden, liiton ja piirin, valtion ja kunnan viranomaisten, koulujen sekä muiden ”kiinnostuneiden” suhteen pääosin seuran www-sivujen välityksellä sekä seurajulkaisuin.

Kaikissa viestintäratkaisuissa ja niiden tuottamisessa kannattaa olla erityisen huolellinen, jotta seuran toiminnasta välittyy oikea ja rehellinen kuva. Viestintäohjeistukseen tulee kirjata myös vastuut ja ohjeet ns. kriisitilanteissa. Useimmiten avoin ja rehellinen viestintä hankalissakin tapauksissa on seuran tulevaisuuden kannalta paras ratkaisu.

Viestintää hoitamaan nimetään tarpeen mukaan sekä seura- että joukkuetasolla esim. tiedottaja, mediavastaava, webmaster tai muu tiedottaja. Kaikkien viestinnästä vastaavien toimijoiden on tunnettava perusasiat tietosuojalainsäädännöstä.

Seuran henkilöstöhallinto, koulutus ja palkitsemisjärjestelmät

Seuratoiminnan tärkeä periaate ja tavoite on saada pelaajat ja muut toimihenkilöt pysymään jalkapallon parissa mahdollisimman pitkään. Tavoitteen toteutumisen seurantaan seuran tulee laatia menettelytapaohjeisto drop out -tilanteen ja seuralähdön syiden selvittämiseen kaikkien seuratoimijoiden osalta. Jo pelaajauran aikana seuran tulee tarjota pelaamisen rinnalle mahdollisuus osallistua myös muihin seuratoimijatehtäviin. Sitoutumista monipuoliseen seuratoimintaan on kaikin tavoin pyrittävä lisäämään, kuitenkin omaehtoiseen harkintaan perustuen.

Seuran kannattaa suhtautua kaikkeen koulutukseen myönteisesti, sillä hyvin koulutetut seuratoimijat ovat merkittävä resurssi toiminnassa. Seuralla on oltava kaikki toimijat huomioon ottava koulutusjärjestelmä. Valmentajien ja ohjaajien tason on vastattava seuran jalkapalloilullisia tavoitteita. Myös kaikki muut seuratoimijat (puheenjohtaja, sihteeri, hallitus, joukkueenjohtajat, taloudenhoitajat, tiedottajat, huoltajat jne.) tulee seuran puolesta perehdyttää ja kouluttaa tehtäviinsä. Koulutus on järjestettävä seuran asettamien tavoitteiden mukaisesti, sisäisenä ja ulkoisena koulutuksena. Seuran sisäistä koulutusta toteutetaan helpoiten säännöllisesti kokoontuvilla kerhoilla.

Seuralla tulee olla ohjeistus menettelytavoista miten toimitaan kun pelaaja tulee seuraan, miten toimitaan peliuran aikana, miten toimitaan kun pelaaja siirtyy seuran sisällä joukkueesta toiseen tai kun pelaaja haluaa lähteä seurasta. Seuran tulee laatia seurantajärjestelmä pelaajien ja muiden seuratoimijoiden kehittymisen seurantaan myöhempiä mahdollisia tarpeita varten.

Seuran on luotava kaikille seuratoimijoille palkitsemisjärjestelmä, jossa huomioidaan toimijan sitoutuminen seuran tavoitteisiin, aktiivisuus toiminnassa ja/tai ensisijaisesti henkilökohtainen toiminta. Aikuisia ja vanhempia junioreita voidaan palkita myös joukkuemenestyksestä. Myös seuran ulkopuolisia tahoja voidaan tarvittaessa palkita. Palkitsemisjärjestelmä on oltava avoimesti kaikkien nähtävänä ja palkitsemiskriteerit julkisesti kaikkien tiedossa.

Seuran valmennustoiminnan linja ja pelaajakehitys

Seuralla on oltava kirjallisena yhteisesti hyväksytty valmennuslinja, joka on tarkistettava määräajoin asetettujen jalkapalloilullisten tavoitteiden mukaiseksi.

Valmennuslinja sisältää painopisteet eri ikäluokille huomioiden taidon, taitavuuden (kehonhallinta), taktisen, fyysisen, sosiaalisen ja henkisen valmennuksen vaatimukset. Seuran valmennuslinjan on oltava kaikkien valmentajien tiedossa ja siihen on yhteisesti sitouduttava. Palloliiton valmennuslinjaa kannattaa hyödyntää, kun seura linjaa omaa valmennustoimintaansa (www.seuraohjelma.fi/urheilutoiminta/valmennuslinja). Valmennuspäällikkö tai valmennuksen vastaava huolehtii valmennuslinjan toteutumisesta arvioimalla, kouluttamalla ja antamalla palautetta.

Valmennuspäällikkö ohjaa ja avustaa seuran valmentajia eri ikäluokkien valmennuslinjan mukaisten suunnitelmien tekemisessä ja toteuttamisessa. Hyvin koulutetut valmentajat ovat seuratoiminnan merkittävä resurssi. Kaikkien seuran valmentajien (ml. maalivahtivalmentajat) ja ohjaajien tason on vastattava seuran jalkapalloilullisia tavoitteita. Tietyillä sarjatasoilla seuran valmentajien koulutustasojen on täytettävä Palloliiton lisenssijärjestelmän vaatimukset.

Valmennuspäälliköllä tarkoitetaan henkilöä, joka vastaa seuran valmennuksen koordinoinnista ja toteutumisesta. Hänen tulisi olla vähintään A-valmentajatutkinnon suorittanut henkilö.

Junioripäälliköllä tarkoitetaan henkilöä, joka vastaa pääosin seuran juniorijoukkueiden toiminnasta. Hänen tulisi olla vähintään B-valmentajatutkinnon suorittanut henkilö (tai NuVK).

Junioriseuralla on oltava kuvattuna urheilullinen kaavio, ”pelaajapolku”, josta ilmenee selkeästi pelaajan ura ensimmäisistä joukkueista aikuisiän omalle huipulle.

Perusseuratoiminnan lisäksi on tärkeä kiinnittää erityistä huomiota innokkaimpien ja lahjakkaimpien lasten ja nuorten riittävän laadukkaaseen ohjaus- ja valmennustoimintaan. Sitä varten on kehitetty perusjoukkuetoiminnasta yksilöllisempi ja perinteiset seuran joukkuerajat ylittävä pelaajakoulutusmalli. Alle 12-vuotiaille malli toimii nimikkeellä Taitokoulu ja 12–15 -vuotiaille Kykykoulu. Taito- ja Kykykoulut ovat suunnitelmallinen osa huippujalkapalloiluun tähtäävän pelaajan kehitystä. Eri ikäisten Taito- ja Kykykoulutoiminnasta on tehtävä kirjalliset ja yhteisesti sovitut toiminta- ja valmennussuunnitelmat sekä pelaajien valintakriteerit. Virallisen statuksen saadakseen seuran on toimitettava suunnitelmat Palloliittoon ja piiriin. Lisäharjoittelumahdollisuuksia pyritään luomaan myös koulujen ja seurojen yhteistyöllä koulupäiviin. Liikuntapainotteiset koulut ja luokat lisääntyvät maassamme. Jalkapalloa aktiivisesti ja tavoitteellisesti harrastaville tulee tarjota mahdollisuus lajitaitojen ja yleisvalmiuksien lisäharjoitteluun 1-4 kertaa viikossa jo alakouluvaiheesta alkaen.

Seuran tukitoiminnot

Seuran on tuettava pelaajien kokonaisvaltaista kasvua huomioimalla myös terveyteen ja koulutukseen liittyvät asiat. Seuralla on hyvä olla kirjallinen ohjeistus pelaajien terveyden seurantaan. Ohjeistukseen on sisällyttävä mm. toimintamalli loukkaantumistilanteissa. Terveyskyselyt, terveystarkastukset, testaukset ja hyvinvoinnin yleinen seuranta on hyvä toteuttaa suunnitelmallisesti ikäluokkakohtaisesti.

Terveystietojärjestelmän ylläpito, laajuus ja menetelmät on harkittava ikäluokkakohtaisesti. Yksittäisen pelaajan terveystiedot ovat salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia henkilötietoja, ne on säilytettävä huolella, eikä niitä saa luovuttaa ulkopuolisille. Alaikäisen pelaajan terveystietojen arkistointiin tulee olla vanhempien lupa.

Seuran on huolehdittava siitä, että jokaisella joukkueella on ensiaputaitoinen henkilö. Terveydenhuollon erityisosaajien (lääkäri, fysio, hieroja) käytön on vastattava seuran jalkapalloilullisia tavoitteita.

Terveyskasvatuksessa on huomioitava mm. vammojen syyt ja niiden ennalta ehkäisy, kuntoutus- ja hoitoprosessi, ravintoasiat, doping, päihteet ja sairaana urheilemisen riskit. Seuran on huolehdittava terveyskasvatuksen tietouden jakamisesta sopivin määrin kaikille osallisille (pelaajat, vanhemmat, valmentajat, joukkueenjohtajat, huoltajat).


Jaa: